Viime aikoina olen yrittänyt hillitä kahvin kulutustani -- en enää juo kahvia kuutta-seitsemää mukillista työpäivän mittaan. Tämä ei oikeastaan ole seurausta minkäänlaisesta tietoisesta päätöksestä, eikä kahvin vähentäminen ole osa mitään henkilökohtaista terveyshanketta. Kyse on jostain aivan muusta.
Olen nimittäin huomannut, että nautin nyt hyvästä kahvista enemmän kuin aikaisemmin. Kun kahvia ei käytä piristeenä tai luppohetkien taajaan toistuvana täytteenä, alkaa hyvä kahvi maistua entistä paremmalta.
Olenkin havainnut itsessäni jonkinlaisia piirteitä kahvisnobismista. Peruspauligit eivät maistu, sillä vaadin laatua kahviltani. Useimmiten juon italialaista espressoa, joko mustana tai kuumalla maidolla jatkettuna. Pienenpieni kuppi espressoa on luonnollisesti ainoa vaihtoehto aterian päätteeksi -- maitokahvit kuuluvat aamuun.
Aamukahvini keitän yleensä perinteisellä italialaisella mutteripannulla. Toisinaan taas käytän pressopannua, joka sopii varsinkin kotona jauhetun kahvin kanssa käytettäväksi. Valmiiksi jauhettu espresso on liian hienojakoista pressopannussa käytettäväksi.
Perinteistä suomalaista suodatinkahvia juon vain harvoin. Tällä hetkellä kahvinkeitin ei edes kuulu kotikeittiöni varustukseen, vaikka keittiössämme onkin ties minkälaista tarviketta alkaen simpukkalautasista ja osterihöylästä aina maidonvaahdottimeen asti.
Tietysti hyvä suodatinkahvi, joka on keitetty puhtaana pidetyssä kahvinkeittimessä (esimerkiksi Moccamaster on kelpo kahvinkeitin!) voi myös olla erinomaista. Silloinkin kannattaa harkita kotimaisen kahvin terästämistä sekoittamalla siihen vaikkapa kolmasosan verran tummapaahtoista tuontitavaraa Italiasta tai Ranskasta.
Tälläinen crosskitchen-henkisyys ei tietysti miellytä kaikkia. Monet suomalaiset ovat yksinkertaisesti tottuneet mielestäni mauttomaan, vaaleapaahtoiseen kahviin. Jo keskieurooppalaisissa kahviloissa saa usein paljon pehmeämmän makuista tummapaahtoista kahvia.
Onneksi tummapaahtoinen kahvi on saapunut jossakin määrin ainakin helsinkiläisiin kahviloihin. Espressoa saa joka paikasta -- olkoonkin että se on usein aivan liian vetistä ja kuppi on aivan liian suuri. Tämä on kuitenkin hyvä alku.
Amerikkalaistyyliset jättiannokset eivät myöskään miellytä minua. Nautin paljon mieluummin kupillisen capuccinoa kuin tuoppikokoon valmistetun latten, moccan tai muun makusiirapilla maustetun erikoisuuden. Yleensä nuo kahvituopilliset ehtivät jäähtyä ennenkuin olen päässyt edes puoliväliin jättiannosta, eikä huoneenlämpöiseksi jäähtynyt kahvi varsinaisesti kuulu suosikkeihini.
En kuitenkaan ole puristi -- toisinaan hyvät kahvireseptit piristävät myös minua. Pidän esimerkiksi kovasti jäätelökahvista, joka virkistää kesähelteillä. Talvella sitä tulee harvemmin nautittua. Italian muistoihini taas kuuluu Rooman kahviloissa kesäkuumalla nautittu granita: makeutettua espressoa jäämurskaan sekoitettuna. Juuri parempaa jäähdykettä en osaa kuvitellakaan. Jotain niin hyvää, jotain kovin italialaista!
Uudemmat tekstit Vanhemmat tekstit Etusivu
